Sitä sun tätä

Tänään alkoi sitten kauan odotettu syysloma, mutta miten - sairaana. Ihana tunne herätä aamulla kuudelta siihen, kun ei saa henkeä mitenkään, kurkku kipeänä, pää huutaa hoosiannaa ja muu kroppa pyytää armoa jäädä sänkyyn makaamaan. Kaikesta huolimatta reippaasti nousin ylös ja yritin laittaa itseni ihmisen näköiseksi, tosin muistutin edelleen zombia. Kaiken tuon jälkeen menin keittiöön kahville, vielä ennen kuin linkku tulee. Äitipuoleni katteli siinä sitte mua tarkasti ja kyseli vointia, sillä oloni oli eilen jo hutera. Avasin suuni, jotta voisin vastata mutta yllätysyllätys, ääntä ei tullut. :D Ei muuta ku kuumemittari kainaloon ja odottamaan tulosta. Hieman on kuumetta ja sellainen on kyllä olokin. Jäin sitten kotia lepäilemään ja parantelemaan itteeni, en olis varmaan edes jaksanut olla koko päivää koulussa.

On se jännä miten voi päivä parantua kummasti, kun saa kohteliaan tervehdyksen ja palvelun kyläkauppiaalta, joka yleensä on hiljainen ja hieman etäinen minua kohtaan. Kävin ostamassa kyläkaupassa pastilleja ja mehua, koska porukat ei oo kotona hakemassa. "Reippaasti" raahasin itseni kaupalle, kirosin koko kaupan mielessäni ja olin valmiina vastaanottamaan sen kylmän katseen, mutta tällä kertaa yllätyin positiivisesti. :) Kotiin päin kävellessäni olin yhtä hymyä, tosin näytin varmaan enemmän irvistävältä muumiolta kuin hymyilevältä nuorelta likalta. Naapurin vanha mies katsoi minua huvittuneena, kun se oli lähössä ilmeisesti kylille päin.

Sunnuntaina olis tarkoituksena lähtee Kokkolaan äidille muutamaksi päiväksi - ainakin, saa nyt nähdä miten siellä viihtyy. Toivottavasti sielläkin on lunta. :) Riiviö on ihan onnessaan lumesta. Se spurttailee pitkin pihaan niin että lumi pöllyää, on se hupsu. Jahka tota lunta tulis enemmän, se vois sukellella hangessa ja itsekkin pääsis ajelemaan moottorikelkalla. :) Jospa nyt päättäisin kirjottelun tähän ja menisin kattomaan elokuvaa ja makoilemaan tohon sängylle kera kissojen ja lämpimän peiton. ♥

Googlesta tempaistu kuva (: